keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Surkean bloginpitäjän tunnustuksia.


Hyvä lukija, tunnustan sen: olen surkea bloginpitäjä. Olen paitsi ruokablogin kirjoittamisessa, myös muussa elämässäni vähän sellainen haahuilija, jolla ei riitä itsekuria. Jos jokin ei ole pakollista eikä tunnu minusta mieluisalta, jätän sen todennäköisesti tekemättä. Huolimatta mahdollisesti ulkoisesta yliaktiivisen ihmisen olemuksesta, olen itse asiassa usein se tyyppi, joka menee sieltä mistä aita on matalin, ellen ole aidosti motivoitunut. Syksyllä motivaationi kohdistui elämään itseensä ja pimenevien iltojen fiilistelyyn, kynttilöihin ja pieniin hetkiin. Iloisia asioita on tapahtunut, elämä on vienyt mukanaan ja meillä on ollut onnellinen vuosi: olemme nauttineet elämästä. Se lienee paras syy nettijuttujen laiminlyömiseen.


Ruokajuttujen kirjoittelussa on ollut pitkä tauko, nyt innostus on palannut. Innostus ajaa minua ja motivoi, joten otan tästä kaiken irti niin kauan, kuin sitä riittää. Tipattoman ja erittäin rauhallisen tammikuun jälkeen luvassa on muutamia illanistujaisia, tutustumista Jyväskylän ensimmäiseen viinibaariin ja matka Australiaan. Juttuaiheita siis varmasti riittää ja onhan minulla vielä loppuvuoden 2011 kokkailuista kerrottavaa!


Ruokablogin kirjoittamisessa on ollut se huippu juttu, että saa miettiä uudestaan ruuanlaittoa ja pohdiskella, miten voisin tehdä asioita uudella tavalla. Kuten varmaankin suurin osa kotikokkailijoista, minä ja Mikko jämähdämme helposti samoihin rutiineihin. Ja ne reseptit, miksi oi miksi en kirjoita niitä heti ylös!? Lupaan ottaa tavoitteekseni tehdä tästä pikkuisen blogimme ruokakeväästä antoisamman. Mikko on luvannut vihdoin hypätä näppäimistön ääreen ja kirjoittaa juttua viskistä.


Näiden loppuvuoden julkaisemattomien herkuttelukuvien myötä toivotan kaikille ihanaa alkanutta vuotta. Vierailkaa ihmeessä jatkossakin ja vinkatkaa kavereillekin, lupaan sen olevan minulle paras motivaattori kirjoittamisen jatkamiseen!


<3: Anne


Sushimiiiiiii!


Maki-sushi on yksi parhaista herkuista, jonka voi valmistaa ja jakaa ystävien kanssa. Helppoa, herkullista ja hauskaa!

Me sovellamme sushin teossa Elina-ystävän ohjetta:

500 g puuroriisiä
Vettä kattilaan 3 cm riisin yläpuolelle


Huuhtele riisi. Kiehauta täydellä teholla niin, että vesi laskee riisin tasolle. Nosta kattila hetkeksi levyltä ja laske liesi ykkös- tai kakkosteholle. Anna hautua 20 minuuttia kansi päällä, availe kantta mahdollisimman vähän. Lisää riisiin

3 rkl väkiviinaetikkaa
4 tl sokeria
2 tl suolaa
2 rkl vettä

ja sekoita.


Täytteiksi käy oikeastaan kaikki, minkä saa suikaleeksi! Olemme käyttäneet täytteinä mm. munakasta, avokadoa (lemppari!), kylmäsavulohta, porkkanaa ja kurkkua.


Sushin rullailu ei kokemukseni perusteella vaadi bambumattoja: en ole käyttänyt niitä kertaakaan. Me levitämme pöydän päälle leivinpaperit suojaksi ryhdymme hommiin: merilevälevyt (norit) leivinpaperin päälle kiiltävä puoli alaspäin. Levitetään päälle ohut kerros riisiä (levitä joko vedellä kostutetuilla sormilla tai lusikoilla, joita kostutat välillä, puuroriisi menee tahmeaksi) ja omaa mahaa lähimpään sivuun asetellaan ohuehkoon riviin täytteitä. Rullataan huolella kiinni, leikataan paloiksi ja nautitaan soijakastikkeen ja wasabi-tahnan kanssa! Parhautta!


Alkon mainiossa ruoka-viinioppaassa Viiniä aterialla - opas viinin ja ruuan liittoon (maksaa muuten vaan kympin ja on hintansa väärti!) sushin juomakumppaneiksi suositellaan ensisijaisesti vihreää teetä, lageria tai saksalaista vehnäolutta. Myös raikkaat hapokkaat valkkarit, kuten Alsacen ja Moselin riesling, Loiren muscadet ja sauvignon blanc sekä uuden maailman sauvignon blancit sopivat sushin seuraksi. Jos tylista wasabia käytetään reilummin, kirja suosittelee kokeilemaan vähähappoisempia ja puolikuivia valkoviinejä. Mielestäni myös skumppa toimii sushin kanssa hyvin. Alsacen rieslingiä on kokeiltu ja yhdistelmä todettu toimivaksi!

Pastanjauhantaa-blogista löytyy huomattavasti yksityiskohtaisemmat ohjeet.