Herkkupastaa ja Figaron viinibistro

Varoitus karppaajille: tämä pasta ei ole teitä varten!

2 pkt tuorepastaa (yksi pinaattipasta, yksi perustuorepasta)
Pari pakettia chorizoaa (me kokeilimme ihan vaan Pirkan paketteja, valmiiksi viipaloituja)
Paketti kotimaisia luomukirsikkatomaatteja
Aurinkokuivattua tomaattia
Valkosipulia
Punasipuli
1 prk ranskankermaa
1 prk luomuruokakermaa
Tuoretta rucolaa
Parmesanlastuja

Paista voissa tai öljyssä paloitellut chorizot ja sipulit. Heitä sekaan tomaatit, paista heti. Lisää joukkoon kermat ja anna hautua kymmenisen minuuttia. Kiehauta vesi kattilassa ja keitä tuorepastaa ohjeen mukaan (2-3 minuuttia). Valuta pasta ja kaada se tarjoilukulhoon, lisää sekaan chorizokastike ja sekoita. Peittele pasta ruukullisella rucolaa ja parilla tuhdilla kourallisella parmesaania. Tarjoile hyvän italialaisen tai espanjalaisen viinin kanssa (me nautimme ruuan kanssa tätä).


Maukasta pastaa seurasi vierailu uuteen jyväskyläläisravintolaan, Figaro Winebistroon. Jyväskylään onkin kaivattu kohtuuhintaista ja laadukasta hyvän palvelun viiniravintolaa. Viinejä voi maistella kahdeksan senttilitran laseissa, joiden hinta vaihtelee neljän ja kahdeksan euron välillä. Näin pääsee maistamaan useampaa viiniä ilman huolta "makuaistin heikkenemisestä". Viinin kanssa maistelimme kolmea eri juustoa, joiden kappalehinta on neljä euroa. Suosittelemme lämpimästi viinibistroa sekä ruokailijoille että maistelijoille!

These are the days...

Helmikuun ensimmäinen viikonloppu aloitettiin korkkaamalla hyvä aussiviini

Tribute 2008 Grenache (keskitäyteläinen, makeahko, mainio pihviviini) ja kokkaamalla pitkästä aikaa peruspihviateria: naudan ulkofileepihvit, bataattilohkoja ja persiljalla sekä rakuunalla maustettua kermakastiketta. Alkuperäinen tavoitteemme oli valmistaa elämämme eka itsetekemä bearnaise-kastike, mutta kokeiluksi jäi keltuaisten kokkaroituessa liian kuumassa lämmössä. Peruskermakastikkeet alkavat jo vähän kyllästyttää, mutta mainiolta tuo ruoka silti maistui!


Näillä onnistuu aina romanttinen koti-ilta: hyvää viiniä, kivat vaatteet, kukkia ja kynttilöitä, hyvää ruokaa yhdessä valmistettuna, saunavuoro ja vähän naposteltavaa loppuillaksi.
Ja tietenkin ihana aviomies. <3


ps. Kuva viinipullosta jäi ottamatta ja Alkon sivuilla löytyy tiedot vain tästä vuoden 2010 versiosta. Alkon kuvaus sopii kyllä hyvin tähän 2008 vuoden viiniin, joten uskaltanen suositella myös tuota liikkeestä löytyvää.

We looooove raakasuklaa!

Me rakastamme suklaata. Yksi parhaimpia tapoja nautiskella vapaasta iltapäivästä on pieni suklaaherkku kahvin kanssa. Voisi jopa sanoa, että kumpikin meistä on lievästi addiktoitunut suklaan suurkuluttaja. Olemme hiljalleen siirtyneet käyttämään enemmän tummaa suklaata ja jossain vaiheessa kiinnostuimme raakasuklaasta sen terveellisyyden vuoksi. Ekokaupoista ostamani valmiit raakasuklaat ovat kuitenkin, sori nyt vaan, kamalan makuisia! Päätimme ystävän innostamana kokeilla itse raakasuklaan tekoa ja nykyään se kuuluukin meidän lempiherkkuihin.

Raakasuklaa.com-sivustolta löytyy paitsi mainioita reseptejä, myös tietoa raakasuklaan terveysvaikutuksista. Siellä kerrotaan, että kaupan tehdasvalmisteisen suklaalevyn valmistamiseen käytetään vain muutama kaakaopapu, loppu suklaalevystä on valkaistua sokeria, maitojauhetta ja epäterveellisiä rasvoja. Käsittelemättömässä muodossa kaakaopavut sisältävät 10 prosenttia antioksidantteja (kymmenen kertaa enemmän kuin mustikassa) ja lisäksi muun muassa magnesiumia ja kromia sekä korkeita pitoisuuksia esimerkiksi sinkkiä, rautaa, kuparia, rikkiä ja C-vitamiinia. Raakasuklaata valmistettaessa kaakaota ei kuumenneta liikaa, sillä korkeissa lämpötiloissa käsitteleminen tuhoaa suuren osa kaakaopavun hyviä ravinteita.

Terveyspuoli on tietenkin hyvä bonus, mutta myönnän, että meillä nautitaan raakasuklaata lähinnä sen maun ja valmistamisen hauskuuden vuoksi. Raakasuklaan tekeminen on helppoa, nopeaa ja melko edullistakin. Monien mielestä maku on turhan voimakas, mutta kun sekaan heittää kuivattuja marjoja, hedelmiä ja hunajaa, on vähän terveellisempi ja ekologisempi makea herkku valmis!

Silikoniset jääpalamuotit käyvät mainiosti suklaan valmistamiseen.

Me valmistamme raakasuklaata suunnilleen tällaisella ohjeella, joka on muokattu Ekolosta saamastamme ohjeesta.

4 dl kaakaovoita (raastettuna) tai kookosrasvaa (paloiteltuna)
Reilu 1 dl raakakaakaojauhetta
Reilu 1 rkl hunajaa
Kourallinen kaakaonibsejä (murskattua kaakaopapua)
Pieneksi paloiteltuja kuivattuja marjoja tai hedelmiä (kokeiltu on mm. aprikoosia, karpaloa, mustikkaa, vadelmaa, mansikkaa ym.)


Näitä tarvitset raakasuklaan valmistamiseen. Raakakaakaota, ihanan rapeita ja
maukkaita kaakaonibsejä ja kaakaovoita löytää ekokaupoista, esimerkiksi Ekolosta.


Kaakaovoi on kaakaopapujen siemenistä uutettua lisäaineetonta rasvaa. Se on todella
kovaa, minkä vuoksi se kannattaa raastaa ennen sulattamista. Kaakaovoin tuoksu on
mieletön, vahvan suklainen!

Sulata rasva ja hunaja lämpimässä vesihauteessa. Sekoita joukkoon kaakaojauhe. Seos on hyvin juoksevaa, sen ei siis kuulu jähmettyä ennen pakastimeen laittamista. Kaada seos jääpalamuotteihin ja heitä kuhunkin muottiin makusi mukaan kuivattuja marjoja, hedelmiä ja ripaus kaakaonibsejä. Raakasuklaa itsessään on hieman kitkerän makuista, joten marjoja kannattaa lisätä reilusti. Nibsit taas tuovat suklaaseen mukavan rapsakkaa rakennetta.

Pistä jääpalamuotit pakastimeen puoleksi tunniksi-tunniksi, kunnes suklaa on jähmettynyt. Nauti!

Surkean bloginpitäjän tunnustuksia.

Hyvä lukija, tunnustan sen: olen surkea bloginpitäjä. Olen paitsi ruokablogin kirjoittamisessa, myös muussa elämässäni vähän sellainen haahuilija, jolla ei riitä itsekuria. Jos jokin ei ole pakollista eikä tunnu minusta mieluisalta, jätän sen todennäköisesti tekemättä. Huolimatta mahdollisesti ulkoisesta yliaktiivisen ihmisen olemuksesta, olen itse asiassa usein se tyyppi, joka menee sieltä mistä aita on matalin, ellen ole aidosti motivoitunut. Syksyllä motivaationi kohdistui elämään itseensä ja pimenevien iltojen fiilistelyyn, kynttilöihin ja pieniin hetkiin. Iloisia asioita on tapahtunut, elämä on vienyt mukanaan ja meillä on ollut onnellinen vuosi: olemme nauttineet elämästä. Se lienee paras syy nettijuttujen laiminlyömiseen.


Ruokajuttujen kirjoittelussa on ollut pitkä tauko, nyt innostus on palannut. Innostus ajaa minua ja motivoi, joten otan tästä kaiken irti niin kauan, kuin sitä riittää. Tipattoman ja erittäin rauhallisen tammikuun jälkeen luvassa on muutamia illanistujaisia, tutustumista Jyväskylän ensimmäiseen viinibaariin ja matka Australiaan. Juttuaiheita siis varmasti riittää ja onhan minulla vielä loppuvuoden 2011 kokkailuista kerrottavaa!


Ruokablogin kirjoittamisessa on ollut se huippu juttu, että saa miettiä uudestaan ruuanlaittoa ja pohdiskella, miten voisin tehdä asioita uudella tavalla. Kuten varmaankin suurin osa kotikokkailijoista, minä ja Mikko jämähdämme helposti samoihin rutiineihin. Ja ne reseptit, miksi oi miksi en kirjoita niitä heti ylös!? Lupaan ottaa tavoitteekseni tehdä tästä pikkuisen blogimme ruokakeväästä antoisamman. Mikko on luvannut vihdoin hypätä näppäimistön ääreen ja kirjoittaa juttua viskistä.


Näiden loppuvuoden julkaisemattomien herkuttelukuvien myötä toivotan kaikille ihanaa alkanutta vuotta. Vierailkaa ihmeessä jatkossakin ja vinkatkaa kavereillekin, lupaan sen olevan minulle paras motivaattori kirjoittamisen jatkamiseen!


<3: Anne

Sushimiiiiiii!

Maki-sushi on yksi parhaista herkuista, jonka voi valmistaa ja jakaa ystävien kanssa. Helppoa, herkullista ja hauskaa!

Me sovellamme sushin teossa Elina-ystävän ohjetta:

500 g puuroriisiä
Vettä kattilaan 3 cm riisin yläpuolelle


Huuhtele riisi. Kiehauta täydellä teholla niin, että vesi laskee riisin tasolle. Nosta kattila hetkeksi levyltä ja laske liesi ykkös- tai kakkosteholle. Anna hautua 20 minuuttia kansi päällä, availe kantta mahdollisimman vähän. Lisää riisiin

3 rkl väkiviinaetikkaa
4 tl sokeria
2 tl suolaa
2 rkl vettä

ja sekoita.

Täytteiksi käy oikeastaan kaikki, minkä saa suikaleeksi! Olemme käyttäneet täytteinä mm. munakasta, avokadoa (lemppari!), kylmäsavulohta, porkkanaa ja kurkkua.

Sushin rullailu ei kokemukseni perusteella vaadi bambumattoja: en ole käyttänyt niitä kertaakaan. Me levitämme pöydän päälle leivinpaperit suojaksi ryhdymme hommiin: merilevälevyt (norit) leivinpaperin päälle kiiltävä puoli alaspäin. Levitetään päälle ohut kerros riisiä (levitä joko vedellä kostutetuilla sormilla tai lusikoilla, joita kostutat välillä, puuroriisi menee tahmeaksi) ja omaa mahaa lähimpään sivuun asetellaan ohuehkoon riviin täytteitä. Rullataan huolella kiinni, leikataan paloiksi ja nautitaan soijakastikkeen ja wasabi-tahnan kanssa! Parhautta!

Alkon mainiossa ruoka-viinioppaassa Viiniä aterialla - opas viinin ja ruuan liittoon (maksaa muuten vaan kympin ja on hintansa väärti!) sushin juomakumppaneiksi suositellaan ensisijaisesti vihreää teetä, lageria tai saksalaista vehnäolutta. Myös raikkaat hapokkaat valkkarit, kuten Alsacen ja Moselin riesling, Loiren muscadet ja sauvignon blanc sekä uuden maailman sauvignon blancit sopivat sushin seuraksi. Jos tylista wasabia käytetään reilummin, kirja suosittelee kokeilemaan vähähappoisempia ja puolikuivia valkoviinejä. Mielestäni myös skumppa toimii sushin kanssa hyvin. Alsacen rieslingiä on kokeiltu ja yhdistelmä todettu toimivaksi!

Pastanjauhantaa-blogista löytyy huomattavasti yksityiskohtaisemmat ohjeet.