Viini-ilta: Sauvignon Blanc

Pidin muutama viikko sitten ystävilleni viininmaistajaiset. Teemana maistajaisissa oli sauvignon blanc-rypäle, jonka valitsin luettuani Glorian Ruoka ja Viini-lehden rypälettä käsittelevän kirjoituksen (5/2010). Valitsin kolme 8-10 euron Sauvignon Blancia kolmesta eri maasta. Glorian Ruoka ja Viini-lehdessä Essi Avellan kuvailee rypälettä näin:
"Vastaleikatun ruohon, karviasmarjojen ja sitruunan kirpeä hedelmäisyys on Sauvignon Blancin sielu. Parhaimmillaan maku täydentyy mineraalisella vivahteikkuudella. Sauvignon Blancista tehdyt viinit ovat keskitäyteläisiä ja linjakkaita sekä aina hapokkaita. Aromimaailmaltaan rypäle on itsessään niin mielenkiintoinen, että se ei kaipaa tammen aromia tuekseen."

Maistelimme kutakin viiniä niin, että aluksi esittelin viinin, maistoimme sitä hieman ja heittelimme viinistä mieleen tulevia ajatuksia ilmaan. Käytyämme näin kunkin viinin läpi, maistelimme viinejä sekaisin ja yritimme vertailla niitä toisiinsa. Osa meistä oli enemmän punaviinin ystäviä ja siksi valkoviinien maistelu tuotti hieman ongelmia. Loput viineistä juotiin rennon seurustelun ja juustojen maistelun lomasssa. Ystäväporukassamme viininmaistelu oli rentoa ja vaikka yritimmekin keskittyä maisteluun, ei pääpaino ollut viineissä vaan hyvässä seurassa. Maistelimme samalla myös erinomaisia juustoja: Juustoportin Vuohen Gryereä, vuohenjuustoa ja Valion Ritari-juustoa.

Alla joitakin tekemiämme huomioita ja arvioita kolmesta valkoviinistämme:

Les Fúmees blanches 2009, Ranska.

Väri vihertävänkeltainen, vaalea. Koostumus öljyinen. Tuoksussa karviaista, herukkaa, puuta ja sitrusta. Joidenkin mielestä tuoksu oli turhan pistävä. Maku oli melko mieto, pehmeä ja kuiva. Joku maistoi viinissä sitruunankuorta, joku banaania. Juuston kanssa maku oli hieman mehumainen. Hyvä piknik-viini. Juuso, Arska ja Milka pitivät tätä viiniä lempparinaan.

Lautaro 2009, Chile.

Väri kirkas, kellertävä. Öljyinen koostumis. Tuoksussa kukkaisuutta ja hedelmää, myös makeaa hunajaisuutta. Viinin tuoksu oli pehmeämpi ja miedompi kuin edellinen. Maultaan se oli mieto ja helposti juotava, aromina löytyi raparperia ja nuorekkuutta. Vilman lemppari.

Curious 2009, Australia. Sauvignon Blanc-Chardonnay.

Hyvin vaalea, vihertävänkeltainen väri. Koostumukseltaan kevyempi muita. Tuoksussa vadelmaa, pistävyyttä. Osa ei pitänyt tuoksusta. Maku oli voinen, paksuhko, mikä liittynee Chardonnayn tuomaan lisään. Huolimatta tuoksusta moni piti tänä lempiviininään.

Jos joku lukija on maistanut tai maistaa yllämainittuja viinejä, olisi mukava lukea mielipiteitänne: millaisia huomioita te olette tehneet viineistä?

Annen oranssi pasta ravuilla ja kasviksilla

Yksi lempikokkailuistani ovat thai-henkiset jättikatkaravunpyrstöt. Tykkään tehdä niitä pelkiltään alkupalaksi, mutta tällä kertaa ravut pääsivät pastan kylkiäisiksi. Thai-ruuan kanssa parasta juomaa ovat siiderit ja kevyet oluet. Myös kevyt valkoviini toimi pasta-aterian kanssa.

Annen thaikkuravut

Pakastettuja jättikatkaravun pyrstöjä

Marinadi:
Currytahnaa
Oliiviöljyä
Pilkottua chilipaprikaa
Suolaa
Sitruuna- tai limemehua
Mustapippuria
Valkosipulia

Kiehauta pakasteravut parissa minuutissa tai anna niiden sulaa kylmässä vedessä vartin ajan. Jos ravut ovat kuorellisia, irroita kuori.

Ravut marinadissa ennen paistamista

Tee marinadi syvään lautaseen tai pieneen kulhoon. Tuliseen marinadiin voi huoletta laittaa pari ruokalusikallista currytahnaa ja kokonaisen chilipaprikan. Itse olen hieman herkkä liian tuliselle ruualle, joten laitan currytahnaa pari teelusikallista ja noin puolikkaan chilin. Lorauta astiaan reilusti oliiviöljyä ja noin teelusikallinen sitrusmehua. Murskaa sekaan valkosipulia - jälleen oman maun mukaan, itse laitan kokonaisen kynnettömän tai neljä-viisi valkosipulin kynttä. Ripottele sekaan mustapippuria ja teelusikallinen suolaa. Sekoita ainekset ja lisää ravut joukkoon. Pyörittele rapuja niin, että ne ovat kokonaan marinadin peitossa ja anna levätä noin vartin verran.

Paista rapuja ja marinadia viidestä kymmeneen minuuttia. Nam!

Rapu-kasvispasta

Rapujen lisäksi heitin pannulle paistumaan luumutomaatteja ja minimaisseja. Ne saivat marinadista mukavasti aromia. Kaadoin pannulle ihanaa kolmen juuston ruokakermaa (Valion) ja annoin ruuan hetken hautua. Lisukkeeksi keitin tomaattista tuorepastaa.

Fetasalaattia, ah!

Kreikkalainen fetasalaatti

Kreikkalaisia kalamata-oliiveja
Jäävuorisalaattia
Tomaattia
Vihreää paprikaa
Kukkua
Punasipulia
Aitoa kreikkalaista fetajuustoa
Oliiviöljyä
Mustapippuria

Paloittele ja sekoita salaattiainekset keskenään. Leikka fetasta paksut, isot viipaleet salaatin päälle. Ripottele juuston päälle mustapippuria. Lisää oliiviöljyä.

Sankarini A.W. pitää ruokablogia!?!

http://www.hs.fi/juttusarja/ruokarayha/

Rapujuhlat ja sunnuntain perhepäivällinen!

Lauantaina ihana viikonloppu jatkui rapujuhlien merkeissä. Perheemme perinteiset rapujuhlat järjestetään joka vuosi ja lisähauskuutta juhlaan tuo vuosittain vaihtuva pukeutumisteema (mm. "Pistä se hassu hattu päähäsi" ja "Tule juhliin esiliinassa"-teemat!). Meidän perhe rakastaa rapuja! Vielä pari vuotta sitten saimme tuttavan kautta eläviä rapuja, mutta viimeisinä vuosina olemme turvautuneet pakasterapuihin. Rehellisyyden nimissä voin sanoa, että maultaan ne eivät juuri lainkaan eroa toisistaan, molemmista voi nauttia yhtä lailla. Lipstikkakeitosta on tullut rapujuhlien vakioalkuruoka, ohjeen lisään myöhemmin jos saan sen äidiltäni. Paksu, aromikas keitto maistuu hyvältä ja poistaa pahimman nälän, jotta rapujen syöntiin voi suhtautua sopivalla rentoudella. Jälkkäriksi söimme uunissa valmistettua suklaalla höystettyä hedelmäsalaattia.

Rapujuhlat alkoivat vasta illemmalla, joten lounaaksi söimme kotona avokadosalaattia.

Avokado sopii loistavasti salaattiin, sillä se tuo siihen ruokaisuutta ja tuhtia makua. Yksinkertaisessa avokadosalaatissamme oli jäävuorisalaattia, miniluumutomaattia, avokadoa, mustapippuria, öljyä, hunajaa ja sitruunaa (kyllä, jälleen lempisalaatinkastikkeeni!).

Rapujuhlien antia

Äiti keittää lipstikkakeittoa, jonka valmistaminen on alkanut jo edellisenä iltana. Keittoa haudutettiin ainakin pari tuntia ennen syömistä.

Rapuja kannattaa varata reilusti. Meillä ainakin ravut tuntuvat aina loppuvan kesken, vaikka niitä oli nytkin kymmenisen kappaletta kullekin syöjälle. Valmiiksi keitetyt ravut sulatettiin (sulatukseen kannattaa varata pari tuntia) ja aseteltiin isolle tarjoiluastialle. Vaikka ravut ovat todella maittavia itsessäänkin, kannattaa niihin kokeilla puristaa hieman sitruunaa. Ravun syönnissä rapuveitset ovat suositeltavat, sillä ilman rapuveitsiä herkullisia saksia ei saa avattua. Rapujuhlien luonteeseen sopivat myös erilaiset laulut, puheet ja tietenkin snapsit!

Lipstikkakeiton kumppanina olivat patonki ja Las Moras-punaviini. Se on Shiras-rypäleestä valmistettu helppo luomupunaviini, joka sopi mainiosti keiton kanssa.

Illan aikana juotiin kolmea eri valkoviiniä, joista yksi oli erinomainen Wolf Blassin Riesling. Rapujuhliin viiniä valitessa kannattaa kysyä Alkon myyjältä apua, sillä toimiva ja maistuva viini on tärkeä osa iltaa!

Jälkiruokaan tuli kiiviä, päärynää, banaania, nektariinia, ananasta sekä valko- ja tummaa suklaata. Jälkkäri laitettiin uuniin noin vartiksi, kunnes suklaa oli mukavasti sulanut. Idean jälkiruokaan saimme Mikon siskolta. Lisänä lämpimän hedelmäsalaatin kanssa voi kokeilla vaniljajäätelöä.

Sunnuntaina jäin vanhempieni luokse Mikon lähtiessä harrastuksiin. Valmistimme ihanan sunnuntaiaterian: valkosipuliperunoita ja isän marinoimaa nautaa erilaisilla kasvislisukkeilla. Vanhempani ovat mielestäni loistokokkeja ja heidän ruaanlaittoaan on mukava seurata. He ovat tehneet ruokaa niin paljon, että erilaiset kokeilut onnistuvat heiltä lähes poikkeuksetta.

Valkosipuliperunat

Isoja perunoita
2-3 dl ruokakermaa
Valkosipulia
Suolaa
Pippuria
Yhteen vuoalliseen tarvitaan noin 10-13 isoa perunaa.
Kuori, pese ja viipaloi perunat. Viipaloi tai murskaa runsaasti valkosipulia (itse käytin vuokaan noin viisi tai kuusi kynttä). Täytä vuoka kerroksittain: ensin reilu kerros perunoita, sitten päälle kynsi-pari valkosipulia, toista kolme tai neljä kertaa. Sekoita suolaa ja pippuria kermaan ja valuta se vuokaan niin, että nestettä näkyy ylimpien perunoiden väleistä, mutta ettei neste peitä perunoita. Laita vuoka uuniin 200 asteeseen noin tunniksi. Vuoka voi rauhassa muhia vielä jälkilämmöissäkin.

Kasvisherkkuja

Sipulihöystöä keitettiin hiljalleen, kunnes siitä tuli ihanan pehmeää. Runsaasti sipulia, mausteita ja pullollinen hyvää olutta takasivat pehmeän ja aromikkaan lisän ruokaan! Porkkanahöystössä oli hunajaa, öljyä, ohuita porkkanaviipaleita ja paljon mausteita. Uunissa valmistettiin kesäkurpitsaa, johon levitettiin ensin öljyä ja suolaa ja joka sitten käytettiin leivinjauheessa. Kesäkurpitsoista tuli ihanan rapeita ja maukkaita! Vanhempien kokkausta seuraillessa päätimme, että jatkossa mekin yritämme tehdä erilaisia kasvislisukkeita oman mielikuvituksemme mukaan.

<3:lla Anne

Synttäri-illallinen bändikavereiden kanssa

Tänään palasin aktiivisen yliopisto-opiskelijan arkeen, mikä tuntuukin pitkän kesän jälkeen todella hyvältä! Edeltävä viikonloppu oli mainio päätös lomalle, sillä pääsimme joka päivä herkuttelemaan!

Perjantaina juhlistimme kitaristiystäväni Arskan syntymäpäiviä illallisella. Arska saapui hyvissä ajoin paikalle ja pääsi itse valmistamaan juhlaillallistaan! Kunnon miehelle pitää järjestää kunnon lihamenu, joten päätin tehdä ihanaa sipuli-sieni-lihapataa (reseptiä en laita ainakaan vielä, sillä en ole kysynyt lupaa sen julkaisemiseen). Alkuruuaksi teimme kevyen salaatin, johon tuli herneenversoja, pikkutomaatteja, jäävuorisalaattia ja omaa lempikastikettani. Jälkkäriksi teimme karamellisoituja ananaksia jäätelön kanssa. Myönnettäköön, että alunperin tarkoituksemme oli liekittää ananakset viskissä, mutta epäonnistuimme! Epäonnistumista analysoitiin jälkikäteen kokkiystävämme kanssa, joten ehkä ensi kerralla voimme laittaa onnistuneesta liekityksestä kuvia! Alku- ja pääruuan kanssa nautimme ihanaa KVW:n Pinotagea, joka on myöskin yksi lemppareistani. Mielestäni KVW sopii erityisesti maukkaan liharuuan kanssa ja sen pieni makeus toimi sipulilla, sienillä ja smetanalla höystettyyn lihapataan. Jälkiruuan kanssa kokeilimme espanjalaista Reymos Moscatel-kuohuviiniä, joka osoittautui todella ihanaksi kuohariksi! Kukaan meistä ei yleensä välitä makeista kuohuviineistä, mutta jokin Reymosissa toimi. Makeudestaan huolimatta se oli raikasta ja herkullista. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan Reymosia hedelmäisten jälkiruokien kanssa!



Kevyt alkusalaatti

Jäävuorisalaattia
Herneenversoja (leikkaa versot lyhyiksi, jotta niiden syöminen on miellyttävämpää)
Mini- tai luumutomaatteja
Juoksevaa hunajaa
Sitruunamehua
Oliiviöljyä
Mustapippuria

En ole koskaan välittänyt vahvoista salaatinkastikkeista ja niiden kaloripitoisuuden vuoksi en ole lähtenyt niihin totuttelemaankin. Tykkään kuitenkin maustaa salaatin sitruunamehulla, juoksevalla hunajalla ja oliiviöljyllä, suosittelen kokeilemaan! Sitruunamehu on minun raikkaampi etikankorvikkeeni. Herneenversot ovat ihana ja maukas lisä salaatteihin.

Karamellisoidut ananakset jäätelön kera



Lämmitä paistinpannu liedellä ja anna ison nokareen voita sulaa pannulla. Lisää pari ruokalusikallista fariinisokeria ja sekoittele, kunnes sokeri sulaa voin sekaan. Heitä pannulle ananaspaloja ja paista muutaman minuutin ajan välillä ananaksia seoksessa pyöritellen. Tarjoa vaniljajäätelön kera. Ihanaa ja helppoa!